Miten selviän keskenmenosta? Miten voin surra ja miten elämä voi jatkua?
Haluamme sydämemme pohjasta sanoa, kuinka pahoillamme olemme siitä, että olet kokenut keskenmenon tai kuolleen lapsen syntymän! 🙏
Jos luet tätä, olet ilmeisesti kokenut tämän itse… Se on todella surullista!
Ehkä merkkejä oli jo näkyvissä tai sinulla oli aavistus. Tai ehkä se tapahtui hyvin äkillisesti eikä sitä aluksi huomattu. Joka tapauksessa olit toivonut voivasi pitää vauvaasi sylissäsi lähikuukausina tai -viikkoina – ja nyt surraat lastasi, vaikka hän olikin vielä hyvin pieni. Olemme sydämestämme mukanasi.
On tärkeää, ettet tunne syyllisyyttä. Sillä ei aina ole mahdollista selvittää, miksi keskenmeno tai kuolleena syntyminen tapahtui. Se ei ole sinun syytäsi, etkä todennäköisesti olisi voinut muuttaa tai estää sitä.
Profemina naiset kertovat meille toistuvasti saaneensa tämän surullisen uutisen. Valitettavasti on elämän tosiasia, että kaikki raskaudet eivät etene ja että kaikki lapset eivät synny elävänä. Ehkä myös sinun pienokaisellasi oli jokin sairaus, ja valitettavasti oli ennustettavissa, ettei hän selviäisi synnytyksestä tai eläisi kauan.
Anna tunteillesi tilaa
Keskenmeno tai kuolleena syntyminen on hyvin henkilökohtainen ja syvä suru! Uutinen voi todella tuntua siltä, kuin maa olisi vetäytynyt jalkojesi alta. Hetkessä kaikki sisälläsi voi muuttua pimeäksi 🌥, tai saatat tuntea vihaa ja epätoivoa.
Haluamme rohkaista sinua antamaan nyt tilaa kaikille tunteillesi ja sallimaan itsesi surra. Sinulla on täysi oikeus itkeä vauvaasi. Ehkä olet vielä shokissa etkä pysty täysin käsittämään tapahtunutta. Ehkä et vielä pysty itkemään, mutta tunnet sisälläsi tyhjyyttä ja ikään kuin menettäneesi perspektiivin.
Ehkä et vielä tiedä, mitä tunnet tai ajattelet juuri nyt, tai millaisia tulevat päivät ja viikot tulevat olemaan.
Jokainen nainen kokee keskenmenon eri tavalla ja suree omalla tavallaan. Kokemus voi tuntua erilaiselta myös silloin, jos on joutunut käymään läpi tämän tuskallisen kokemuksen useammin kuin kerran ja joutuu yhä uudelleen toivon, pelon ja hyvästeiden välissä.
Haluamme rohkaista sinua ottamaan nyt sen ajan, jota sydämesi tarvitsee – ymmärtääksesi, tajutaksesi, hyvästelläksesi, surraaksesi ja hitaasti, omassa tahdissasi, kerätäksesi rohkeutta ja löytääksesi uuden näkökulman. Mutta tämä voi viedä aikaa.
Luota ihmisiin, jotka rakastavat sinua
On myös mahdollista, että lapsen isä eli kumppanisi suhtautuu suruun eri tavalla eikä tunne aluksi voimakkaita tunteita. Tämä erilainen tapa käsitellä tapahtunutta voi olla erityisen haastavaa, mutta sillä on myös biologisia syitä. Loppujen lopuksi sinä naisena olit jo fyysisesti hyvin läheisessä yhteydessä vauvaasi. Mies itse tuntee vain ulkoisen näkökulman. Varsinkin jos vauva oli vielä hyvin pieni ja olit raskauden alkuvaiheessa, voi olla, että kumppanillasi ei ollut vielä kehittynyt tunnesidettä, koska raskaus ei tuntunut hänestä vielä konkreettiselta. Mutta voit selittää hänelle, miltä kaikki tuntuu sinusta nyt. Kaikki tunteesi ja myös fyysiset tuntemuksesi ovat todellisia!
Ehkä kukaan lähipiirissäsi ei tiennyt raskaudesta, ja tunnet olevasi tällä hetkellä hieman yksin surusi kanssa. Mieti, mikä tuntuu sinusta hyvältä, ja voisitko sittenkin haluta avautua läheisillesi. Surun jakaminen muiden kanssa voi auttaa!
Ehkä läheisesi eivät reagoi niin kuin olisit toivonut, eikä jokainen kykene käsittelemään tilannetta. Muista, että he saattavat itsekin tuntea olonsa avuttomaksi tai eivät ehkä pysty asettumaan sinun asemaasi. Pysy kuitenkin lähellä niitä ihmisiä, jotka seisovat rakkaudella rinnallasi! Ehkä haluaisit myös olla yhteydessä muihin naisiin tai pariskuntiin, jotka ovat myös kokeneet keskenmenon tai kuolleen lapsen syntymän. Joskus omalla alueellasi tai verkossa on sururyhmiä tai tukiryhmiä.
Tässä yhteydessä haluaisimme myös mainita, että keskenmenon jälkeen on tärkeää käydä gynekologin tai synnytyslääkärin vastaanotolla. Se voi tuntua nyt sopimatonta tai et ehkä tunne olevasi vielä valmis siihen. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että kaikki sikiön ja istukan jäänteet ovat poistuneet ja ettei tulehdusta ole kehittynyt. Lääkäreillä on paljon kokemusta tällaisista tilanteista, ja he voivat tukea sinua huolellisesti.
Kuinka sanoa hyvästit
Jotkut naiset kertovat, että tuntuu siltä kuin heidän sisällään oleva valo sammuisi, vaikka on päivä ja elämä ulkona jatkuu tavalliseen tapaan. Kaikki ympärilläsi jatkuu normaalisti, mutta sinä itse tunnet olevasi liikkumaton. Mikä voisi auttaa tässä tilanteessa?
Toisaalta on suositeltavaa löytää tapa hyvästellä vauvasi 🕯 Voit esimerkiksi kirjoittaa vauvallesi kirjeen tai laatia muistokirjan. Voit liittää siihen ultraäänikuvan, jos sinulla on sellainen, tai kirjoittaa muistiin tunteitasi, nimiehdotuksiasi ja unelmia, joita olet jo nähnyt pienokaisestasi. Ehkä haluat myös luoda kotiisi pienen nurkkauksen ja asettaa sinne esimerkiksi kynttilän.
Toisaalta sinulla voi olla myös mahdollisuus haudata vauvasi – tämä riippuu siitä, miten keskenmeno tapahtui, kuinka pitkällä raskaus oli ja mitkä ovat maasi tai osavaltion määräykset. Voit myös tiedustella paikalliselta kunnantoimistolta, onko hautausmaalla muistopaikkaa – paikkaa kaikkein pienimmille (tälle on monia nimiä). Sinne voit tuoda muistotavaroita tai sytyttää kynttilöitä. Määräyksistä riippuen vanhemmilla on myös oikeus rekisteröidä lapsensa syntymä maistraatissa, jolloin lapsi saa virallisen tunnustuksen. Kysy paikallisilta, mitä sinulle on mahdollista tehdä. Edellä luetellut yhdistykset ja aloitteet voivat myös auttaa tällaisissa kysymyksissä.
Toivotamme sinulle paljon voimaa tuleviin aikoihin ja rakastavia ihmisiä rinnallesi!
Profemina ❤️